Kainostelet suotta,
kohtalosi on vaakalaudalla,
katseesi kirkkaana taivaanrannoilla,
sieltä mistä unelman nousevat,
pettymykset rientävät.
Kaino ihminen ei ryntäile,
hänhän on vaakalaudalla,
valmiina elämään unelmiaan,
yhä vain katseineen kohti
taivaanrantaa,
sinne unelmien takamaille,
pettymysten rämesoille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti