Syyskuinen ruska rusehtaa,
talveen itsensä komisuttaa,
kirjavan kauniisti yli
halmeitten.
Kylän raitti komiasti oranssisaan,
haavan lehdet komiasti humisee,
koivupuu pukunsa ravistanut,
on ruskansuu,
talvi hieman viellä odottaa,
mut raitilla kohtapulin
töppöset narsuu,
on
tulevaa aikaa
pakaaskelien.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti