sunnuntai 13. syyskuuta 2015

kohtalomme...

Kohtalomme huomista odottaa,
eilisen viekoitteli puolisokseen,
siksi
tänään
hymyssäsuin,
itkukurkussa.
  Ihminen, turhanmallinen
luonnonkummajainen,
muurahaisetkaan eivät hyvää päivää sano,
nukkuvatkin sydäntalven.
  Katson itärantaa,
Tapiolassa sellainen,  mut istun Padasjoella,
Nyystölänlahti hymyilee,
itäinen taivas silmiäin hivelee.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

realisoida,,,

kaikkea ei kannata realisoida, sillä sitten olet toisten omilla