kangasvuokko,,,

kangasvuokko kankahallaan

vienonkauniisti

kukittuu,

ympäristöönsä sovittuu,

se ei siin heilu tulten tanssittamana,

ei myrskysäiden vauhdittamana,

vaan vankkana luontokukkasena

joka tykkää mäntymetsien kaarnalauluist,

ikihonkien huminoist,

sillä se ei ole varreltaan koreenkorkea,

vaan kukkassaan on kaikki elämän

herkimmät tunteet

jotka eivät tahdo maailmantuulis heilua,

ihmisten maljakois keikistellä