perjantai 2. tammikuuta 2015

näytit ovea....

Näytit oveasi,
astelin sinusta,
ulkona on kylmä.
Kuljen, valojen
seuratessa,
muistoni saattelee.
En tiedä minne
saavun,
kuljen saapumista
kohden.
Miksi synnyinkään,
miksi en kuolekkaan,
ihan heti,
mietin,
kävelen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

arkielämän näyttämöt,,,

ihmiset jotka näkevät elämän pienempiä, havannoivat enemmän, sillä sieltä jokainen aamu alkaa, keväät synnyttävät,suvet kasvattavat, syksyt ...