sunnuntai 4. tammikuuta 2015

sormenpäät...

Sormenpäät jännityksestä
vaaleina.
Jännitän,
minkä velttous antaa
myöten.
Huvin vuoksi,
kokeilen
kaikenlaista,
tämmöstäkin.Olen samoilla tavoilla
elämäni lehteä selannut,
siksi
vaihtelu  avittaa aamujani
uudella tavalla,
herättää,
toisella jalallakin.
Aurinko nousee, tasaisen varmasti,
näen sen
otsan.
Varis laulaa tunkiolla,
sillä on
hallitsematon
lauluääni,
varasti
puukiipijältä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

etsi uusia sanoja,,,

etsi uusia sanoja, niitä joita ei ole suutuspäissään sanottu, sillä niiden kautta avautuvat nekin hetket jotka eivät ole saaneet aikaisemmin...