tiistai 28. heinäkuuta 2015

nukuttelen...

Saavutan iltani, vuoteeni kutsuu,
tyynyni on unimaitteni kultakalleus.
Tyynyni joskus kovakin,
ei unta makoisia suonut,
mut
tekoseni minua
valvottivat,
nyt hyvillä mielin pääni tyynyllein
nukuttelen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

älä isottele,,

älä isottele, sillä siten pysyt paremmin itsenäsi