keskiviikko 22. heinäkuuta 2015

aamu...

Aamu ennen kukon laulua,
varhainen,
minäkin,
laulan äänettömästi,
kukkokin nukkuu.
 Hiljaisuus,
silloin äänet parhaiten kuuluu,
omatkin,
juon kahvini,
lähden koirani kanssa
asioille,
sen omimmilleen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

vaikka kaikki häviäis,,

  vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...