sunnuntai 26. heinäkuuta 2015

esikoinen...

Kuiskaan, kun en ääneen kerkiä.
Kesähelteet sateen kaatamina,
myrskytuulen tuivertamina,
pidän nutustain,
muuten taivaan
sinituuliin.
Enhän porkkanoita kuori,
syön mielihalullain,
olen luonnonluoma,
olen luontoäiteen esikoinen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

älä riennä aikas ohi,,

älä riennä aikas ohi, äläkkä ahmi sitä mikä vast itämässä, huomisissa varttuvii, vaan elä hetkilläs, niinkuin luontopuut pensaat ja viljapel...