keskiviikko 29. heinäkuuta 2015

sulavasti...

Eivät päivät öitten varjoista
huomennu,
elän tätäpäivää,
huokaan nälkääni,
katson hallitusherrain loistokasta
kulupeliä,
en kehtaa kyytiin pyrkiä,enhän osaa
sulavasti valehdella.
Juoksen elämääni,
taivallan ominain,
elän
vaatimattomasti,
ihan itsenäin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

tukijalat,,,

kaikki asiat voivat keikahtaa päälaelleen jos niillä ei ole tukijalkoja