maanantai 27. heinäkuuta 2015

taivas säteilee...

Taivas säteilee,
otsani supattelee,
muttei puupäätäni tavoita.
oon luonnon oma,
metsäpoika ikihonkien,
siellä susihukkakin nosti
penkiltä isot kilot,
huohotin  puolesta
määrästä.
  Kitken kasvimaata,
tylsää,
mutten muutenkaan
ilopäivässä
liihoittele.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

hyvät hetket,,,

hyvät hetket syntyvät hetkistä joita tehdään korjaillaan, ajankuvaan sovitetaan ja etenkin niistä joissa jokainen luopuu jostakin toistensa ...