perjantai 11. syyskuuta 2015

aamukaste....

Aamukasteinen huomen, varpaat kosteassa
ruohossa, kollikissani tulee
yöjuoksultaan,
tyytyväiesti kinttuani kihnuttaa,
suussaan komia metsähiiri,
raaputan niskaansa,
ilomieli mirrilleni viriää.
Norttini savu sprilaanina nousee,
hermosavut, vaikkakin olen
leppoinen mies.
Kolme itikkaa tiirailee minua silläsilmällä,
inisten evästään kartoittavat,
huitasen pois,
en tykkää, että minua pistetään,
tänään meen laporatorioon,
en tykkää siitäkään,
tumppaan norttini,
meen kollini kera sisälle,
se nälkäsesti hiirtään rouskuttaa,
tyynyylleni mätkähtää,
minä jalkopäähän ujuttaudun.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

luontoherra,,

ihminen omistaa vain itsensä, mutta hänetkin väliaikaisesti, joten kannattaa olla hyvissä väleissä luontoherran kanssa