Pakolainen,
sinä, mut toisessa,
katsot alta kulmien, vaikka hätäsi
suuri,
etkö taida rakastaa itseäsi.
Moitit itseäsi,
olethan toimeton rakastaja,
päällä makaaja mauton,
läheisesi itkee peltoaukealla,
sinä hienostelet
verhojes suojissa,
olet tuhon enkeli,
mustan lesken seuraava sielu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti