keskiviikko 9. syyskuuta 2015

musta leski...

Pakolainen,
sinä, mut toisessa,
katsot alta kulmien, vaikka hätäsi
suuri,
etkö taida rakastaa itseäsi.

Moitit itseäsi,
olethan toimeton rakastaja,
päällä makaaja mauton,
läheisesi itkee  peltoaukealla,
sinä hienostelet
verhojes suojissa,
olet tuhon enkeli,
mustan lesken seuraava sielu.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

vaikka kaikki häviäis,,

  vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...