maanantai 7. syyskuuta 2015

vähän kerrallaan....

Kankaat punaherkkuista loistaa,
marjakopallinen hetkessä kukkuroillaan,
keräilijän ilosilmät luonnonhelmassa
satokauden.
  Luonto kuiskaa syyshymniään,
tyynesti luontoäitee talveen asettuu,
luonnonherkut kankaille kattanut,
niistä talvihangisilla mieli makoisasti
laskettelee.
Termospullo kahveet maistuvat
taivaallisen ihanalta,
tuoksukin makuhermoja maiskuttaa,
voileipäpalasia olis mennyt enemmänkin,
mut
kaikkea vähän kerrallaan,
kuten
luonnon luomaakin,
sitä kaikille riittää,
vähän kerrallaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

pyhimykset,,,

pyhimykset ovat maallistuneet, jokapäiväisiksi vahtuneet, mutta yhäkään en ole vielläkään tavannut