lauantai 25. kesäkuuta 2016

hautaaja...

makailen hikisenä pihallain,
viltti estää matosia tunkeutumaan sisuksiini,
oottakoot

sinitaivas ei tunteile,
aina yhtä tyynenä myrskyää,
hohtavan auringon maa

olen lomalla,
töissä hautaan entisiä eläviä,
kylmiä ovat, vaikka joissakin viellä
polvet nytkyttää


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

vaikka kaikki häviäis,,

  vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...