pirumies...

Istun kapakassa,
ilonkurjassa,
samankaltaisten keskuudessa,
ei hymyilytä,
olen tulossa viinahulluksi,
piru silittelee mielihyväkeskustani,
on mulkku tyyppi.
  Monta ilotonta yötä,
monta itkun koskettavaa,
hetkeä,
mut...
.

Lopetin läträämisen tuon hiilimiehen
vuoksi,
uskallan jälleen katsoa itseäni peiliin,
uskallan omillani elää,
vaatimattoman mukavasti,
uskallan katsoa läheisiä silmiin,
minussa alkaa herätä
inhimillisyys.