Metsäpolku,
ikimetsän sokkeloissa,
elämän aarteita, menneisyyden salaisuuksia,
luonnon antimet polun vierustoilla,
marja ämpärini kukkuroillaan,
mutten malta lähteä,
aistelen luonnon taikaa,
kuuntelen ikionkien jorinoita,
haistelen elämän tuoksuja,
korpimetsän salaisuuksia.
Metsä on täynnä elämää,
mut sovin hyvin,
luontoäitee on osannut
elämänsä huoneen hienosti
luoda,
viihdyn,
kuten muurahaisetkin,
joilla työnilo on luonnostaan,
käpytikka iskee silmää,
hällä hyvä mesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti