keskiviikko 24. kesäkuuta 2015

aaveratsastaja...

Ihminen tarvitsee kesälläkin lapaset,
kotokudotut,
mummin keinustuolissa,
rakkauden iltavalossa,
semmoiset lapaset
täytyisi kesällä
pikku kätösissä olla,
niissä olisi
kätösten lämmin oleskella.
sormet sinisinä kuleskelen, osa jo
vaalenevinä,
tunnottomina pianoa soittan,
punkki niskassa imeskelee
minua,
soittoni on hevitangoa,
olen aaveratsastaja
Padasjoen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

vaikka kaikki häviäis,,

  vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...