tyynenä illastaa,
päivä iltaan sylittyy,
ilta yöpuulleen laskeutuu.
Iltaseni,
huokausten aikaa,
levollisten hetkien taikaa,
päivä taivaanrannalla yöpyy,
minä kotivuoteellain,
pääni tyynyyni nukahtaa.
syyskuun hiljaiset hetket, haapapuun lehtien huminatkin hiljenneet kesänheleät jääneet, jäljellä on vain todellisuus arjen maanantait,kaikki...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti