sunnuntai 28. kesäkuuta 2015

kätilö...

Mielessäni on satoja sanoja,
mutten yhtäkään saa ulos,
ujostelen sinua,
olen ensirakastunut patsas,
katseeni kaukaa sinut katsoo,
vaikka hiuksesi kasvoillani
hulmuavat.
  Onneksi naapurin äkäinen akka
tuli räyhäämään,
poistuimme
muualle,
siellä ensiuudelmani
syntyi,
räyhäävä akka on
kätilömme.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

vaikka kaikki häviäis,,

  vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...