Maisemat vaihtuu,
en kannon nokalla
elämääni kahtele,
olen kiertopoika
vuorokauden,
vuosien mittainen,
elämäni kertainen.
Muistoni yltävät,
eteenkin päin,
sillä
aavistan huomisein,
kissani kertoo salaisuudet
elonpolkujein,
tien vierustoistakin
kuiskailee,
oomme matkamiehiä
maailman.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti