perjantai 10. heinäkuuta 2015

ivanauru...

Työtön halustaan,
kehuu korvauksiaan
hymyssäsuin,
ihan kanta-suomalainen.
Kuuntelen ja kalpenen,
miten ylevästi elämäänsä
esittelee,
minua duunarin reuhkaa tymähmäksi
säestää.
Lähden tilanteesta pois,
kuulen ivanaurun saattelevan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

vaikka kaikki häviäis,,

  vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...