jälleennäkeminen...

Tervehdin sinua,
kaukaista ystävääni
kädestäpitäen,
sanat eivät oikeutta tekisi.
Olet, kuin ennenkin,
samat silmät,
elämää rakastava olemuksesi,
joissa kielonkukan raikkaus,
kasvosi ovat yhä
luokseen vetävinä.
  Pitkä on matka tahoillamme,
nyt käsiemme kautta sielumme
tapaavat,
kasvotusten,
kuten
silloin ennen.
  Tälläkin kertaa matkamme
jatkuu tahoillamme,
mutta ystävyytemme on
sielukasta.
Tapaamme ehkä taasen,
jos emme täällä,
jossain muualla.