Mieleni itsekseen,
seuraan tuntojain,
aivastelen,
välillä ihan sopuisaa,
mutta ikävöin ikivanhaa
riihen seinää,
sitä,
mihin hevonen jynssäsi,kutitutti.
Urho oli lapsuuteni hyvämieli,
nyt minulla ei ole, kuin kärpänen katossa,
sekin muissa oloissaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti