tiistai 7. heinäkuuta 2015

muissa oloissaan...

Mieleni itsekseen,
seuraan tuntojain,
aivastelen,
välillä ihan sopuisaa,
mutta ikävöin ikivanhaa
riihen seinää,
sitä,
mihin hevonen jynssäsi,kutitutti.
Urho oli lapsuuteni hyvämieli,
nyt minulla ei ole, kuin kärpänen katossa,
sekin muissa oloissaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

vaikka kaikki häviäis,,

  vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...