seuraan tottuneelle,
mielen myrkkyä,
yksinäisyydellä huolensa,
yksinäinen kantaa kaiken,
seurassa kevyempää,
mielikin huohahtaa.
Katson ohikulkeviä,
heidän kasvonsa eläväiset,
olonsa mukavaiset,
minä,
vain penkillä katselen,
yhä vain.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti