pihakoivu...

Katselen pihakoivua,
siinä ollut talon iän,
alkujaan evakon istuttama,
kiitokseksi vieraanvaraisuudesta,
jonka kotini ensimmäiset ihmiset
tarjosivat evakkoperheelle,
jotka kodistaan karkotettiin.
Hänen jälkipolvestaan tullut
ahkeria isänmaallisia,
uurastavaisia ihmisiä
kuntakyläämme.
Koivu yhäkin ylväänä seisoo,
kissa kylkeään hankaa,
koivun latva tuulessa heiluu,
kiitosta sinitaivaan alusmaille
toivottaa,
siinä muistellaan
istuttajaa, sekä tontin silloista
haltijaa.