maanantai 6. heinäkuuta 2015

taivas ja maa...

Taivas ja maa,
pihanurmikkoin,
siinä elonhuoneeni
mukavin,
mut
missä muussakaan
asustaisin,
 loppuni liitelee ilmojen halki,
sinne haihtuisin,
ruotoni kummun alusmaille
hautaisin, mieleni satakielen sylissä
ilmojen laulumaille,
kielomerten rannoille mukaville.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

vaikka kaikki häviäis,,

  vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...