Yön kasvot lammen pinnasta
loistaa,
tummat sinitaivaan verhot
pilvittävät,
kuutamon neljännes kuvastaa,
lammenpinnassa kylkeään kääntää.
Heitän veteen lumpeen kukan,
siitä tasainen pinta säikähtää,
kuvansa väreilee,
kasvoni kuunvalossa
unelmoivat,
hiljaisuus koskettaa
mieleni hiljalleen yönselässä
kasvostuu..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti