lauantai 18. kesäkuuta 2016

kurrenpoika...

tuulinen päivä,
illat ja aamut,
kesälesket ja vilukissat

keittiö on tyhjä,
pöytä ja lattiamatto,
kärpänen ja minä

kävelen kylätietä,
muistelen menneitä,
kaikki kuolleet,
kuka mihinkin,
yksi hulluutteen,
toinen thai-tyttöön mehukkaaseen,
muut ihan virsikirjaa lukiessaan.

mietin mitä minä täällä yksinäin,
kunnes kurren poika hyppäs reppuselkääni ja
toivoi
pähkinöitä,
ei just silloin ollut, mutta
mentiin yhdessä ostoksille

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

vaikka kaikki häviäis,,

  vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...