sunnuntai 19. kesäkuuta 2016

lumpeenkukka...

kalat eivät uineet katiskaani,
tai uivat, mutta uivat samoja teitä takaisin.
rapu jäi tyhmyyttään,
sehän vain perruuttelee,
sen laskin jatkamaan matkaansa,
sillä lumpeenkukka hymyili kauniisti ja minulla ei ollut
nälkä

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

vaikka kaikki häviäis,,

  vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...