sunnuntai 19. kesäkuuta 2016

padasjoki...

padasjoki kukki aina ensin,
sitten voikukat ja tuomen tuoksut

kunta on vähäväkinen,
siksikö niin kiehtovan suuri

aurinko nousee yleensä itäiseltä päijänteeltä,
helottaa päivän kirkkoa kohden,
illaksi itätaivaalle jälleen laskeutuu

kuusikymmentä kulta harkkoa on piilotettu
johonkin kolkkaan
padasjoen kamaraa.
tämän tiedon sain arkistojen avauduttua

tongin joka kulman nurkistain,
käväsen naapurinkin pellonkulmissa,
jospa se siellä



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

vaikka kaikki häviäis,,

  vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...