Pilvet sinitaivasta verhoaa,
Purppuran värisinä loimuaa
On myrskysää,
Luojan luomaa, salamat taivasta
Halkoo,
Vesikuurot maankamaraa pehmittää.
Eläväiset hiljaa piiloissaan,
Luontoäitee on tosissaan.
Voi miten aran hiljainen onkaan
Maankamaran äänekkin,
Ihminen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti