Päiväseltään,
jäämättä yöllisille tulit
yllättäen.
Kiitos mutkastasi, jonka kurvasit'luokseni.
Lapsuus oli yhteistä aikaamme,
hyvää kasvun aikaa,
elämä meitä talutti,
mukavasti nuhteli,
miellyttävästi
hymytytti.
Yhdessä elämäämme
varruimme.
Koulut ja muut
elämän jutut sinut
maailmoille heilautti.
Minä kotikylääni jäin,
yhteisille
paikoillemme.
Kumallakin
entisaikojen pilke
jytkyttää,
sil polkumme ovat
olleet sammalista
pehmustetut.
maanantai 15. syyskuuta 2014
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
ajatukset,,
ajatukset kulkevat omia teitään, sillä niitä ei kiinnosta ruuhkat, ne joihin muut parkkeeravat
-
luther synnytti viattomat kristityt, mutta hän unohti siunata heidät, siksi nämä saatanan jälkeläiset tekevät tuhojaan koko luomaku...
-
joulu kattautuu läheisistä,työstä, eilisistä.myöhemmistä. kaikesta jotka ovat, pitävät lähellään
-
aamuusvainen padasjoensatama tuoksuu kaislikolta, sen utuinen ilme hymyilee aamuauringon sarastaessa ja saattellen kalastajat saaliinein lai...
-
kulkukissa miettii, viiksiään vahaa, sil se ei ymmärrä rotannäköisiä jalostetuisi joutuneita heimoveljiään.
-
kun kaikkes olet antanut itsesi syvemmät/ kehosi rippeet mielesi pohjimmaisetkin olet kevyt olet olemattoman kevyt höyhenen kevyt pois...
-
ihmisen ei pidä alistua -ei silloinkaan kun alistuttaa
-
elämää voit suunnitella ja ohjata mutta hallintaoikeus on toisaalla
-
jos huomaat erehtynees, anna itsekkyytes olla ja pyydä anteeksi, pian huomaat kunnias palautuneen ja olet saanut monen mielen hyväks...
-
äityispakkaus tuoksuu hyvältä ja siinä oon nukkunut parhaat tirsat ja muistanpa omien lapsienkin hymyilleen unissaan äityispakkaus on ...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti