Nälkä hätistelee minusta kaikenmaailman
kotkotukset.
Pihvi on jostakin kotoisin,
jonkun kankusta palasta
syön.
Pidän alatoopista,
pidän elävästä
sian päästäkin,
minusta possuilla on kauniit
silmukat,
silmät,
lurppakorvat ja ai,
miten pussaava
töpselinenu.
Kun oon kyllänen, minua
ahistaa,
söin liikaa,
söin ihastuksiani.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti