Syksy houkuttaa sienimetsään,
toisten keräämille,
ruska värittää
mielikuvani,
tunteitani kuvittaa,
mukavalta hetkinen
ruskottuu.
Koppa tyhjyyttään ammottaa,
sieluni täytenä
luonnon kauneutta
saalistaa.
Kannonnokassa istuessa
tunnen paratiisini
olevan itsessäni.
Elämä ei ole saalistamista,
elämä on olla
mukana,
silloin koppasi
kukkuroillaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti