torstai 25. syyskuuta 2014

lahjasukat...

Jokapaikkaa kolottaa,
mielikin vinoilee,
toinen sukka kadoksissa,
koiran suussa,
tuhannen pilurein
palasina.
Lahjasukat,
käytettynä sain,
kuoleva setäsi
testamenttasi,
hajuillaan.
Setäsi oli oikeastaan
isäsi,
sukurutsauksen
seuraumuksia,
äitisi on maapallon kiertäjä,
iloinen varpunen
laivojen kannelta.
Nyt yrjöttää,
kohtapuolin kolotukset
saappaassa,
setäsi nekin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

askeleet,,,

  askeleet joita et ottanut ovat usein niitä, joiden avulla muut menivät sinne minne sinäkin halusit