Sienimetsän aarteita,
metsä tulvillaan.
Lapsenlapseni kanssa
aistimme syksyn
anteliaisuuden,
kauniin ruskan,
luonnon virittäytymiseem
talven pitoon.
Lapsi ääneen ilot loihti,
minä enemmänkin
itseäni mukavoitin.
Elämä on pienisä' säteistä
luotu.
Palasimme kotiimme
onnellisinä, punaposkisina,
mieli syksyn hymyillevänä.
Sienet kopasta jäi,
tuohia takakontillinen
sytykkeeksi,
aineellistakin
aarretta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti