Joskus on hetkiä, joita
ei kaipaisi,
mutta, jotka
tulevat kyselemättä.
Nyt minussa on tämmöinen
tunne kylässä.
Yritän olla keskittymättä
kyläilijään,
mutta
kylessä riippuu.
Laiska ja vetelys on
vieraani,
näköiseni,
mutten itseeni
sulata.
Yritän päiväni
kuluttaa,
toivon yön
heittävän mokoman
yön tummaan
selkään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti