sienipaikka...

Syysheleä ilma
tuulettaa ruskettunutta
haapaa, joka havisutta viimeisemmätkin
lehtensä
luonnon huomaan.
Sienipaikka kuusikon reunassa,
sieltä aarteet
koppaani kerään.
Istun kuivuneen männyn
rungon päälle,
katselen
korpimaisemaa.
Elämä on sijoillaan,
täällä luomakunnan
todelliset ahertajat
elämäänsä osaavat,
käyttävät tarvitsemansa,
ei huomista.