syksyn sinfonia keinuttaa
keinuani.
pihakoivu luovuttaa kesävetimensä,
laitattaa kiertoon,
tulevan kesän voimaksi.
piharuoho itseään vaivuttaa
talvipeitokseen.
muuttolinnut lentäneet talvikotehinsa,
joutsetet
kurkiauroineen
taivaanrantaa auraavat.
syksy on kesästä jäänyt
kevään ystävä,
ysävykset kesän meille
eläväisille
tanssittivat.
sanani tunteilevat
silmissäni,
kuuloni kasvoilleni
hyvän olon henkäisee.
elämä on,
elämä on
tätä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti