Levittelit itsesi maailmalle,
kaikesi jakelit, kaikkesi
itsestäs.
Kotiin palasit pieninä palasina,
ilottomina
osasina.
Tuliaisina toit
imetyn
itsesi.
Istut kotirappusillas.
Sinulla on vain tunteesi
tallella.
Aloitatko uudelleen elämäsi keräämisen,
vai nukutko menneeseen.
Ennen ratkaisujasi,
katso
kotimökkisi ikkunassa
kuihtunutta belarguniaa,
sekin kuiviin kukkinut,
mutta pieni nuppu
punoittaa,
kastele kukka,
kastele itsesi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti