Hahha´haa

Hahha´haa, oon iloisella päällä,
heräsin väsymyslaakson kivenkolosta,
olin uupunut
eilisestä,
nyt
mieleni päiväseltään
itseeni kiipeilee,
varjot takanapäin
kulkeutuu.
Tuulee hurjallisesti,
savupiippukin itseään taivuttelee,
peltikatto natisee,
ikkunakarmista tuisku vetää
itseään kahvipöytääni,
on aamukahveitten aika.
Kotvasen kuluttua työmaille
kulkuni ohjautuu,
näläkämaan torjuntaan,
isänmaan kotoisen.
Oon syntynyt tässä kuussa,
vuosia sitten,
silloinkin tuuli hurjasti,
pakasti nenänpäät,
luontoäitee muistaa
hyvin,
siksi hän mulle ilonpäivän
järjsti.