keskiviikko 11. helmikuuta 2015

kevätaurinko....

Kevät,
kaiken uuden,
entisen uudistaa,
mielikin talven
taakseen jätättää.
Kevätaurinko,
luonnon kättäpäivää
tervehdys,
sen lämpö ja valon kirkkaus
luonnon luomaa
ujostuttaa.
Kasvot imevät
lämmönsäteet,
pieni puna poskipäihin
kuvastuu.
Silmut lehtipuiden,
ulos hetkessä lehdittyy,
kevät taikaa, luonnon
suomaa.
Lehmät navetoissaan,
tuntevat elämänkevään,
siksi hetkenpäästä laitumille
kesäisille mansikit halajaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

suomalainen on,,

suomalainen ihminen on maaseutua ja paljon kivikkoisia peltoja kalaisia järviä, hetkiä joissa loistaa alkulähteen elämänvoima kuiskaus kauka...