keskiviikko 11. helmikuuta 2015

kiertelin...

Kiertelin maat ja mannut,
kokeilin monenmonta
kulunkulkukuvaa,
mutten  paikkaani asetunut.
Minulla mieli kaipuuta
johonkin johdatti,
etsin, huokasin ja kiireemmin
huokasin,
mutten tuntojain saanut
aloillein.
  Viimein,
kesken porkkanan syönnin muistin,
ukkini, hän minun pappani,
hevosenkesyttäjä,
karhun painikaverini, muistin hänen sanonnan.
  Kulje aina itsesi läpi,
ennenkuin pikateille kiirehit.
Olin unohtanut,
en ole itseni läpi
kulkenut.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

ylimääräiset,,

elä yksinkertaisesti sillä se ei tuota ylimääräisiä