tiistai 17. helmikuuta 2015

punnerrus...

Kaverini penkiltä ison kasan ylös
nostattaa,
rauta hälle
mielihyvän painoinen.
Kisakunnosssa hän
itseensä sukeltaa,
leppoisa mies,
nyt aatoksissa
painot aikamoiset.
 Kaverini, yhä juoppo,
mut entisen pullollisen.
Aikanaan humala meidät painiin
juotatti,
siitä minä ystäväkseni
hänet
kuljettin,
nyt mulla hyvä mieli,
sillä hällä selväpäivä huomisen
punneruksen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

kun katselen harmaita,,,

kun katselen harmaita näen eilisiä tahi nykyisiä jotka eivät pyri mihinkään, siksi niissä loistaa luottamus,valehtelemattomuus, sen vuoksi  ...