sunnuntai 15. helmikuuta 2015

suviyöt...

Iloisen elämän leskivainaa,
mutrusuu,
pyllyköitynyt
vanhapiika,
ilosorttinen, hieman hullunlailla
hyvätavaton,
minun morsiameni
Päijänteen erakkosaaren
poukaman.
Siellä nokikahveet
maukkaimmat, kalasaaliit
runsaimmat,
mieleni suviöissä.
Ilta heijastuu tunteittemme
aallokosta,
ilta leskirouvan kera
unelmoituu,
nuotiomme hellästi väreilee. kipinät
iltaan painautuu,
olemme Päijänteen
syvimmässä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

silloin on hyvä,,,

sillon on hyvä jos ihminen ei tarvitse yhtäkään virastoa, yhtäkään lupalappua, koska  sillohin ihminen on luonnollisimmillaan, semmoisena yr...