sunnuntai 15. helmikuuta 2015

ydinvoimaa...

Autiot kadut,
pois huominen mennyt,
minä
jäljellä,
elämäni viimeisenä.
Katson kerrostaloja,
autioita avaria,
ihmiset ydinvoimaan
kuolleet, taivaan tuuliin
huutaneet.
Ihmisen ikävä on ydinreaktorin
tuomaan energiaan,
lämmön valaisuun.
Nyt, minä elämän viimeinen,
siunaan
kaupungin,
olen viimeinen elollinen,
huomenna säteily minutkin
pois huuhtelee.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

muoviset lehtipuut,,,

  elämä on peräisin luonnosta ihminenkin,siksi muoviset pensaat kukkaset kauppakeskuksessa  masentavat