sunnuntai 5. heinäkuuta 2015

elämä kukkii...

Elämä kukkii,
nupuillaankin,
mutta useimmin kukatta
itseään varistaa,
päivällisille makuuttaa.
Elämä on henkilökohtaisen yhteistä,
ilman vierustovereita et näkisi
sysimustaa syysiltaakaan,
et aamuisin satakieltä kuulisi.
Elämä on kukka,
aikansa eläjä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

syyskuu,,,

syyskuun hiljaiset hetket, haapapuun lehtien huminatkin hiljenneet kesänheleät jääneet, jäljellä on vain todellisuus arjen maanantait,kaikki...