tiistai 14. heinäkuuta 2015

hankikantoisia...

Näen, mutten ylety,
sormeni lyhyet, katseeni kantaa, muttei
syliini asti.
Olen yksin,
vapisen läheisyydestä,
virvon varvon,
mutta nyt
on heinäkuu,
oottelen täydenkuun taikaa,
kevään solisevia puroja,
pajunkissoja hankikantoisia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

silloin on hyvä,,,

sillon on hyvä jos ihminen ei tarvitse yhtäkään virastoa, yhtäkään lupalappua, koska  sillohin ihminen on luonnollisimmillaan, semmoisena yr...