tiistai 14. heinäkuuta 2015

hankikantoisia...

Näen, mutten ylety,
sormeni lyhyet, katseeni kantaa, muttei
syliini asti.
Olen yksin,
vapisen läheisyydestä,
virvon varvon,
mutta nyt
on heinäkuu,
oottelen täydenkuun taikaa,
kevään solisevia puroja,
pajunkissoja hankikantoisia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

hyvät hetket,,,

hyvät hetket syntyvät hetkistä joita tehdään korjaillaan, ajankuvaan sovitetaan ja etenkin niistä joissa jokainen luopuu jostakin toistensa ...