lauantai 11. heinäkuuta 2015

hattu...

Pienen lapsen hattu,
tipahtanut pellavapäästä,
riemun ylimmillä hetkillä,
ilon ja naurun ajalla.
laitan hatun pensaan oksaan,
kyl lapsi omansa sovittaa,
hälle rakas hattu,
tuoksutkin ikiomat,
unimaitten maistuvaiset,
siks
hattu rakkahin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

vaikka kaikki häviäis,,

  vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...